Tämän päivän opetukseen tutorit olivat laittaneet meille lisähaastetta. Osa opettajista arvottiin sijaisopettajiksi ja heillä oli 15 minuuttia aikaa tutustua toisen ryhmän tekemään opetussuunnitelmaan ja perehtyä opetukseen uudesta aiheesta. Jokaisen ryhmän tunneista leikattiin 5 minuuttia pois, että saatiin tehtyä aikaa perehdytykselle alkuun. Oppilaina toimineiden näkökulmasta sijaisjärjestely toimi hyvin, eikä kukaan huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa 😉
Päivän ensimmäisenä aiheena käsiteltiin erityistä tukea ammatillisessa koulutuksessa. Ennakkotehtävänä oli:
Sinulla on opiskelija, joka tarvitsee opintoihinsa erityistä tukea.
Etsi omalta paikkakunnaltasi /alueeltasi ammatillinen erityisoppilaitos, joka voi tarjota hänelle erityisopetusta. Valmistaudu esittelemään tunnilla valitsemasi kohde lyhyesti. (Esim. Miten tai mihin aikaan koulutukseen haetaan? Millaisia tutkintoja voi suorittaa? Onko lyhytkursseja? Maksaako tutkinto? Onko opiskelijoille asuntolaa?)
Itse vastasin tehtävään kertomalla omalla paikkakunnallani sijaitsevasta Jedun Oulaisten yksiköstä. Opintoihin haetaan yhteisvalinnassa. On mahdollista suorittaa ravintola- ja cateringalan perustutkinto, valma-koulutusta on tarjolla ja myös erilaisia lyhytkursseja, kuten hygieniapassi. Perustutkinnot ovat ilmaisia. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan HOJKS ja se tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Verkosta löytyy Jedun erityisopetuksen suunnitelma Koululla ei ole omaa asuntolaa, mutta Oulaisten kaupungilla löytyy eriasteisia tukiasuntoja niitä tarvitseville.
Kävimme tunnilla läpi muutamia erityispedagogiikkaan liittyviä käsitteitä:
VALMA = Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. Oppilaalle, joka on suorittanut peruskoulun, mutta ei ole vielä varma, mihin ammattikouluun tai muihin jatko-opintoihin lähtisi. Valmassa voi myös parantaa peruskoulun arvosanoja
TELMA = Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Koulutukseen valitaan hakijoita, joilla ei ole edellytyksiä opiskella ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja työllistyä ammatillista koulutusta vaativiin tehtäviin, mutta joilla on valmiuksia tehdä työtä itsenäisesti tai tuettuna.
INKLUUSIO = Käsite “inclusive education“ tuli tunnetuksi Unescon Salamancan julistuksesta vuonna 1994. YK:n vammaisten vuosikymmenen ohjelmissa käytetty sana “integraatio” vaihdettiin silloin käsitteeksi “inkluusio”. Inkluusion käsite ei syntynyt aivan tyhjästä, vaan se oli ehtinyt jo parin kolmen vuoden ajan yleistyä joidenkin järjestöjen, kuten yhdysvaltalaisen TASH -seuran piirissä. Ottamalla käyttöön kokonaan uusi sana haluttiin korostaa sitä täysin uutta ajattelutapaa, joka sisältyi YK:n ja Unescon vammaispoliittisiin ohjelmiin. Tuon näkemyksen mukaan yhteiskunnan tuli olla avoin kaikille vammaisille henkilöille vamman asteesta riippumatta. Integraation käsitteeseen oli sen sijaan yhdistynyt ajatus, jonka mukaan integraatio oli aina ehdollista ja riippui henkilön vammaisuuden asteesta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen koululainsäädännössä ehdollisuus ilmaistiin käsitteellä “vähiten rajoittava ympäristö” (least restrictive environment). Siinä siis hyväksyttiin periaate, että ympäristörajoituksia piti aina olla, kunhan vain olivat mahdollisimman vähän rajoittavia.
SORA-säädökset = ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. Säädösten tarkoitus on antaa tietoa niin ammatilliseen koulutukseen opiskelijaksi pyrkiville kuin myös koulutuksen järjestäjille, eri koulutusaloille sijoittuvien säädöksissä lueteltujen tutkintojen edellyttämistä terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista.
HOJKS = Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös.
Sisältö A 811/1998, 8 § mukaan
- suoritettava tutkinto
- opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet
- tutkinnon laajuus
- opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma
- opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut
- muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä
- erityisopetuksen perusteet
HOKS = HOJKS muuttuu ammatillisen koulutuksen reformissa HOKSiksi. Henkilökohtaistaminen laajennetaan koskemaan kaikkia ammatillista tutkintoa tai sen osaa suorittavia sekä valmentavien koulutusten opiskelijoita. Jatkossa opintopolku on yksilöllinen ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä. Samalla suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Koulutuksessa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen on säädetty koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Asetuksessa säädetään tarkemmin HOKSiin merkittävistä tiedoista sekä osaamisen tunnustamisesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2018 samaan aikaan kun ammatillisesta koulutuksesta annettu laki (531/2017), joka on vahvistettu elokuussa. Kyseessä on suurin koulutuslainsäädännön uudistus Suomessa lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Uudistuksen ydinasioita ovat yksilölliset opintopolut, asiakaslähtöisyys, työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaava osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. ( http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammatillisen-koulutuksen-asetus-vahvistaa-opiskelijan-yksilollista-opintopolkua )
Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa tarkoittaa oman opetussuunnitelman laatimista, opiskelun esteiden poistamista ja erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. ( http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/ammatillinen_erityisopetus )
Opettajaksi oppimassa 